3/12/2017

minä adoptoin sinun surusi

   Mä rakastan katsella ihmisiä, jotka ei tiedä, että niitä tarkkaillaan. Varsinkin isoissa kaupungeissa on kivaa istua itse hiljaa kahvilassa ja vaan katsoa niitä ohikulkevia ihmisiä, joilla on kamala kiire tai halu päästä pois loskasateesta. Ne on pukeutuneet kaikki harmaaseen, mustaan ja valkoiseen ja kaikki näyttää ihan samanlaisilta. Hitto, että mä vihaankin ihmisten pukeutumisnormeja ja sitä, kun vastaan kävelee kaksikymmentä teinityttöä valkoisissa farkuissa ja tiukoissa takeissa, lippikset päässä ja MK -laukut käsivarsilla keikkuen. Perässä juoksee tietysti parikymmentä takajeejee-poikaa Adidaksen piriverkkareissa ja nuuska huulessa. Fuk yhteiskunta.
   Välillä kävelykadun saattaa ylittää vanhempi rouvashenkilö väriä tuovan sateenvarjon kanssa, kiireettä ja tummansävyinen huivi kaulassa yhdistettynä trenssitakkiin ja ihanalta näyttävään päähineeseen. Sitten, kun mä olen vanha, mä haluan pukeutua samalla tavalla, kuin ne tyylikkäät vanhat rouvat, joita näkee harvoin ja jotka tervehtii aidon iloisesti takaisin.
    Mä rakastan kauniita ja erottuvia ihmisiä, mutta ikävä kyllä nekin on näköjään katoava luonnonvara.

    Tommy Tabermannin kirjan sivulle läikkyy punaviiniä ja mä henkäisen vähän hädissäni, katsellen, miten se jälki vaan leviää ja tarttuu lähtemättömästi siihen sivulle. Sen jälkeen mä kelaan, että nyt tässä on vaan aidompi fiilis ja skidisti enemmän tunnearvoa. Nyt kaikki luulee, että mä oon cool, vaikka tavoitteena oli vaan saada huono olo aikaiseksi. Mä silittelen lasin reunaa samaa väriä viinin kanssa olevilla kynsillä ja käännän sivua.

   Milla soittaa ja sit me juorutaan ja nauretaan ja mä melkein kyllä oikeastaan itken, kun mä ajattelen, mitä mä olen tehnyt ansaitakseni tollasen ihmisen mun elämään. Mä vaan rakastan pitkiä puheluita, jotka päättyy sanoihin oot rakas. Rakas.

   Mun vaate- ja identiteettikriisit perkelöityy, vaikka mä yritän hillitä niitä ja pistää kondikseen. Helvetti sentään, miksi kaiken pitää tapahtua ja olla vaikeaa samaan aikaan. Miksei asiat voisi odottaa vuoroaan ja tulla haitaksi vasta sitten, kun edellinen asia on saatu hoidettua ja korjattua. Mä en vaan jaksa koittaa hoitaa kaikkia päälle kaatuvia asioita kerralla, joten mä yritän antaa niiden olla, ehkä ne kulkee omalla painollaan. Tai ehkä ei, saa nähdä.

   Mä pyrin käymään suihkussa siihen aikaan, kun aurinko osuu meidän suihkun värikkääseen tiffanylasi-ikkunaan ja luo siniseen laattaseinään sateenkaaren värit. Mä inhoan, kun suihkussa on liian valoisaa, siksi mä yritän hyödyntää himmennettyä luonnonvaloa.
   Suihkussa mä soitan Spotifystä chill hits -listaa ja laulelen mukana niitä hyvänmielen ja rauhallisuuden biisejä, vaikka todellisuudessa mun tekisi mieli raapia selkä harjalla rikki ja oksentaa lattiakaivoon. Mutta enhän mä sellaisia harrasta. Mä sheivaan jalat ja saan siitä mielihyvää, kun ne on ihanan pehmeät ja tasaiset, kyllähän te tytöt - mikseipä pojatkin - tiedätte sen tunteen.

    Yksi iskän kaveri ennustaa mun rakkauselämää korteista ja mä nauran, miten neljän pojan nimen kohdalla kaikki pitää vähän paikkaansa. Miten sille yhdelle menee kuusi vihaa ja kaksi rakkautta, toiselle viisi rahaa, kaksi rakkautta ja yksi viha ja mä toivon, että se olisi totta.

"Sitten on hellyys, kirkkaan ilman ja varmuuden päivät, jolloin halu ja ystävyys maalaavat taivaalle yhteistä kaarta, korkealle surullisen maan ylle. Ilman niitä päiviä naiset ja miehet repisivät toisensa silpuksi. Ainakin me kaksi."










8 kommenttia:

  1. Olipa jotenkin ihanan tunnelman omaava postaus! : ) "Perässä juoksee tietysti parikymmentä takajeejee-poikaa Adidaksen piriverkkareissa ja nuuska huulessa. Fuk yhteiskunta." pakko sanoa että naurahdin ihan ääneen kun luin tämän, totta! :DD

    fresh-beginner.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Ihana postaus, niin kaunis tunnelma tässä tekstissä! Sun takia mulle on tullu hirvee hinku lulea runoja. Ensi kerralla kirjastoon mennessä pitäisi eksyä runo-osastolle.
    http://mahdollisestiehka.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Runot on aina pelkästään positiivinen juttu, kiitos ihana! <3

      Poista
  3. Siis vau oot tosi hyvä kirjottamaan!
    https://millatt.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  4. Pakko komppaa edellisiä siitä, että oot älyttömän hyvä kirjoittamaan! :-)

    VastaaPoista

antaa palaa